Jotkut, kuultuaan em. vaihtoehdot, vetäytyvät hetkeksi omiin oloihinsa. He puntaroivat vaihtoehtoja esim. sen pohjalta, kumpi on taloudellisesti kannattavampi. Eli vaikka ei itse pelaisi, voisihan voittopaketin myydä .. Yhtä kaikki, nämä ihmiset tekevät nopeat valinnat yksin. Sen jälkeen he kertovat muille valintansa. Tällaisia ihmisiä kutsutaan ihmissuhdestrategialtaan yksilöiksi.
Jotkut taas, heti kun voittopuhelu on päättynyt, kelaavat mielessään, kenelle soittaisi. Kuka olisi sopivin kaveri puntaroimaan, kumman vaihtoehdon valitsisi. Kaverilla voi olla vahva näkemys valinnasta ja siitä huolimatta palkinnonsaaja saattaa valita toisin. Kaverin tehtävä on vain auttaa kirkastamaan ajatuksia vaihtoehtojen plussista ja miinuksista. Tällaisia ihmisiä kutsutaan ihmissuhdestrategialtaan kaksiloiksi.
On myös sellaisia ihmisiä, jotka voittopuhelun jälkeen haluavat maistella vaihtoehtoja porukalla ja/tai ainakin he ottavat huomioon, miten kumpikin valinta vaikuttaa itselle tärkeiden ihmisten elämään. Jos puoliso ei golffaa, bägi+kenttämaksut saattavat yksinäistää hänen kesänsä. Tai mitä mukavaa voisi hankkia mökille 700 eurolla? Tällaisia ihmisiä kutsutaan ihmissuhdestrategialtaan moniloiksi.
Kokemukseni mukaan johtajissa on paljon yksilöitä. He ovat taitavia strategeja, mutta ihmisten huomioiminen voi olla heissä hennompi taito. Yksilö-johtajat joutuvat panostamaan paljon siihen, että johtamistyössään ottavat huomioon myös inhimillisyyksien vaikutukset ratkaisuihin.
Kaksilomaista johtajaa saatetaan moittia siitä, että hänellä on suosikkinsa. Mahdollisesti totta, sillä tällainen johtaja luo organisaatiossa suhteita henkilöihin, joiden kanssa hän kokee voivansa parhaiten toimia. Muut saavat hänen huomionsa harvemmin. Kaksilo-johtajan koetinhetkiä ovat, kun hänen on esim. tehtävä organisaatiomuutoksia, joissa läheisiksi tulleet työkumppanit on siirrettävä toisiin tehtäviin.
Monilomaiset johtajat ovat Päälliköitä, joiden viitoittamaa tietä organisaatio marssii. Johtaja näyttää suunnan, kulkee keulassa – eikä välttämättä näe takanaan tulevan ryhmän sisäisiä erilaisuuksia. Monilomaista johtajaa usein ihaillaan, mutta itse asiassa harvat tuntevat häntä tarkemmin. Kuitenkin, johtajan oma persoonallisuus, hänen ”tarinansa”, motivoi yksilöitä jaksamaan porukkana.
Ihmissuhdestrategia on meissä oleva luontainen ominaisuus. Hyödynnämme jokaista strategiaa, mutta jokin niistä on yleensä toisia tyypillisempi. Kaikilla ihmissuhdestrategioilla voi johtaa. Kaikissa on vahvuutensa ja kasvunpaikkansa.
Millaiseksi tunnistat oman ihmissuhdestrategiasi?
[ lisää kommentti ] ( 9 views )
Calendar
