Metropoliitta luetteli erilaisia henkisen johtajuuden piirteitä. Yksi niistä oli näkymättömän löytäminen. Siis? Kirkollisessa maailmassa tämä tarkoittaa jumaluuden oivaltamista, mutta ilmiön voi ymmärtää ihan maallisestikin.
1) Näkymätön – jokin/jotain, joka on keskuudessamme, mutta emme havaitse sitä. 2) Näkymätön – jokin/jotain, joka ei vielä ole ja siksi se ei ole tullut näkyväksi.
1)
Kun sain ensimmäistä kertaa kenialaisen kummilapseni, Laurinen kirjeen, jonka hän aloitti sanoin ”Dear mother” ja lopetti ”Your daughter Laurine”, tajusin, etten ollut ainoastaan lähettänyt rahaa pankkitilille, vaan otin vastuun yhdestä elämästä.
Ymmärsin, että me kaikki aikuiset olemme kummiäitejä ja –isiä maailman pienille. Tämä näkymätön side on olemassa, tunnistimme sen tai emme. Laurine – sittemmin myös Kelvin ja Francis samasta nakurulaisesta lastenkodista – sai minut näkemään sisäisen Gaiani, alkuäitiyden.
2)
Miten silloin toimimme, kun jokin, joka ei vielä ole olemassa, voisi tulla näkyväksi, jopa konkreettiseksi? Me oivallamme. ”Oivaltaa” on kirjaimellisesti teonsana: ihminen tekee silloin jotain – hän muuttaa idean materiaksi, tai ainakin tuo esiin ajatuksia, usein mahdollisuuksien muodossa.
Kännykän isäksi nimetty Östen Mäkitalo kertoi taannoin, että hän oli jo lapsena kiinnostunut sähkömagnetistimista, vaikka tornionlaaksolaisessa kotikylässä ei ollut sähköä eikä vesijohtoja. Hän on toden totta tehnyt näkyväksi sellaista, jota ei aiemmin ole ollut olemassa!
Miten se oli mahdollista? ”Olin vilkas lapsi, aina kokeilemassa jotain uutta”, Mäkitalo sanoi. Hän eli näkymättömän hakuretkillään ja löysi toinen toistaan mielenkiintoisimpia mahdollisuuksia.
Metropoliitta Ambrosius korosti näkymättömään tutustumista yhtenä henkisen johtajuuden hyveenä: johtajan syvällistä liittymistä maailmankaikkeuden osaksi sekä oman oivalluskapasiteetin hyödyntämistä. Aidosti globaaliuteen ja innovatiivisuuteen rohkaiseva näkemys hyvästä johtajasta.
[ lisää kommentti ] ( 9 views )
Calendar
