Olin viime viikolla Herätyskokouksessa. Se olisi kannattanut pitää Rautatieasemalla tai Kauppatorilla, vilkkaimpaan ruuhka-aikaan. Mainostoimisto TBWA:n toimitusjohtaja Petteri Kilpinen muistutti kahdesta, juuri nyt elintärkeästä teesistä:
1. Olemme liukuneet jonnekin, jota taantumaksi kutsutaan. Monet ajattelevat, että kun nyt on hipihiljaa, lamamörkö menee suuremmin tönimättä ohi ja sitten voi palata entiseen. "ENTISTÄ ei tule enää koskaan, on mentävä vain kohti uutta!", Kilpinen jyrisi.
Johdatko menneisyyttä vai oletteko jo matkalla tulevaisuuteen?
2. Meidän on joka päivä kysyttävä itseltämme, teemmekö oikeita vai vääriä asioita ja teemmekö niitä hyvin vai huonosti. Valitettavan monet pyrkivät ainoastaan siihen, että tekevät asioita hyvin - välittämättä siitä, kohdistuuko energia oikeisiin asioihin. "Jos haluat uusissa olosuhteissa tehdä oikeita asioita, sinun on suostuttava siihen, että ensin osaat niitä huonosti. Et voi osata niitä heti hyvin, koska et ole koskaan ennen tehnyt niitä näissä uusissa olosuhteissa," Kilpinen totesi.
Oletko tuttujen asioiden mestari vai outojen juttujen opiskelija?
SINISELLE MERELLE
Nyt jos koskaan meillä on erinomainen mahdollisuus uudistua, koska ilmiselvästi vanhat konstit ja ajatusmallit eivät enää tepsi. Asiakkaiden elämä on muuttunut, siis meidänkin on muututtava. Vai onko tässä kohta, jossa pohdimme jopa, josko vaihdettaisiin asiakkaitakin?
Olet tietysti tutustunut Sinisen meren strategia -malliin. Siinä kehotetaan tutkimaan omaa toimintaa ja/tai tuotesortimenttia neljän kysymyksen avulla:
- mitä pitäisi/haluat POISTAA nykyisestä toiminnasta/tuotteesta?
- mitä pitäisi/haluat VÄHENTÄÄ nykyisestä toiminnasta/tuotteesta?
- mitä haluat KOROSTAA nykyisessä toiminnassa/tuotteessa?
- mitä UUTTA haluat LUODA toimintaan/tuotteeseen?
Lisään kysymyssarjaan vielä:
- mitä pitäisi/haluat SÄILYTTÄÄ nykyisestä toiminnasta/tuotteesta?
Tämän kysymyksen laajuus on pieni, vaikka tärkeä, verrattuna neljään edelliseen.
Tärkein kysymys on: mitä uutta tarvitaan, jotta vastaamme uusiin, taantuman jälkeisiin tarpeisiin? Millaista arvoinnovaatiota haluamme tuottaa tuolloisille asiakkaillemme?
Okei, kukaan ei tiedä, mitä ne uudet tarpeet ovat. On mahdollista, että teemme virhepäätelmiä tai emme osaa heti priimasti.
Aidosti uusi on aina epävarmuuden sumun takana. Huippusuoritus vaatii aina ensin kokeiluja ja kompastumisia. Vain siten voi selvitä, mihin suuntaan ei kannata jatkaa ja mitä ei kannata enää toistaa.
Tällä menetelmällä mm. Thomas Alva Edison keksi sähkölampun.
[ lisää kommentti ] ( 17 views )
Oli johtamisen ismi mikä tahansa, tuloksen tekevät ihmiset onnistumalla toteuttamaan asetetut tavoitteet.
Sen lisäksi, että organisaatiot joutuvat reagoimaan koventuneeseen kilpailuun ja arvaamattomiin ympäristömuutoksiin, ne ovat johtamisen ympäristöinä isojen muutosvaatimusten edessä. Globaalistuminen, tietointensiivistyminen, verkottuminen sekä toiminnan projektiluonteisuus ja virtuaalisuus rikkovat ihmiselle luonnollisen toimintalogiikan rajat. Työn on organisoiduttava koko ajan uudestaan.
Tämä vaatii myös johtamiselta, että se muuntuu koko ajan, tilanteiden vaatimusten mukaan. Yksi pysyy, oli tilanne mikä tahansa: johtajan tehtävä on saada aikaan onnistumista.
Mitä on onnistumisten johtaminen?
Johtaja, joka on aidosti kiinnostunut saamaan aikaan tuloksia, on kiinnostunut rakentamaan työyhteisönsä siten, että juuri siellä työskentelevät ihmiset onnistuvat tehtävissään. Että he onnistuvat saamaan aikaan juuri sitä, mikä on organisaation tuloksen kannalta hyväksi.
Onnistumisen johtamisen näkökulma lähtee ihmisistä, yksilöistä ja heidän voimavaroistaan. Johtajan tehtävänä on saada ihmisistä esiin ominaisuuksia, jotka mahdollistavat onnistumisen. Kaikki muu tukee häntä: tilat, laitteet, tietotekniikka, työmenetelmät jne. Jos ei tue, ihmisen mahdollisuus onnistua vähenee.
Kun työnteon ympäristö muuttuu koko ajan ja kiivaaseen tahtiin, myös työn tekemisen on muututtava. Johtamisen haasteeksi tulee, miten saada ihmisistä esiin yhä uudenlaisia ominaisuuksia, joiden varassa he voivat onnistua. Tämä ei tarkoita vain tahdin kiristämistä. Se tarkoittaa pikemminkin sellaista johtamista, jonka tuloksena työkumppanit löytävät uudenlaisia tapoja tehdä työnsä.
”Kaikilla on oikeus saavuttaa joskus elämässään kultamitali”, totesi eräässä haastattelussa rovasti Ilkka Turkka, legendaarisen Icebreakers –jääkiekkojoukkueen perustaja. Turkka on työllään osoittanut lukuisille syrjäytymisuhan alaisille nuorille, että heistä on moneen. Hän on järjestänyt erilaisia tilanteita, joissa itse kukin, vuorollaan, on voinut todeta, että jess, minä onnistuin – olen hyvä tyyppi.
Jokainen meistä haluaa olla hyvä tyyppi. Haluamme onnistua asioissa, jotka ovat meille tärkeitä. Niin kuin esimerkiksi työ. Onnistumisten johtaja sparraa työkumppaniaan, niin että hän löytää oman onnistumisstrategiansa tehtävissään.
Mitä hyötyä on johtaa onnistumisiin?
Rohkeus, uskallus toimia toisin kuin ennen, on työelämän suurimpia odotuksia jokaista työntekijää kohtaan. On uskallettava luopua ja uskallettava kokeilla uutta. Mitä ihminen tarvitsee voidakseen toimia rohkeasti? Hän tarvitsee todisteita siitä, että hän voi haasteissaan myös onnistua. Harva meistä on Doodson: hullunrohkea vain siksi että on hullunrohkea.
Me tarvitsemme aiemmin syntyneitä kokemuksia siitä, että mekin voimme selviytyä. Kun tällaisia on kertynyt, on helpompaa ottaa riskejä, edetä kohti tuntematonta. On voitava onnistua ensin, jotta voi sen jälkeen olla aiempaa rohkeampi eikä pelätä epäonnistumisen mahdollisuutta.
Taitava johtaja johtaa siten, että ihmiset saavat onnistumisen kokemuksia. Kun niitä kertyy, ihmiset alkavat ottaa omatoimisesti rohkeusaskeleita, toimimaan itsenäisesti ja luovasti. Tässä on onnistumisten johtajan momentum: hän voi siirtyä delegoinnista ja motivoinnista proaktiivisuuden kanavointiin strategisesti tärkeisiin kohtiin.
Onnistumisten johtaja pääsee jatkossa esimiehenä helpommalla, koska työkumppanit hyödyntävät omatoimisestikin osaamisvarantojaan. Organisaation kehittäjänä johtajalla on nyt tilaa myös johtaa tulevaisuutta ja sen myötä vahvistaa työkumppaneita uusiin muutoksiin.
Muutos ei ole onnistumisten johtajan työkumppanille kirosana, sillä hän tietää, että oma esimies tähtää kaikella toiminnallaan siihen, että hän työn varsinainen tekijä, selviytyy ja voi taas kerran todeta olevansa Oikea ihminen Oikeassa tehtävässä.
Kommentteja odotetaan, pistä paremmaksi!
[ lisää kommentti ] ( 35 views )
[ lisää kommentti ] ( 14 views )
Calendar
