Richard Stacey on tutkinut organisaatioiden olotiloja. Häntä on kiinnostanut, mitä organisaatiossa voidaan saada aikaan, kun sen olosuhteet ovat X tai Y. Stacey sanoo, että aito muutos on mahdollinen silloin, kun organisaatio on ”psyykkisesti mahdollistavassa tilassa”: ihmiset eivät pelkää muutosta, heillä on johdon tuki ja toiminnalliset eväät toteuttaa muutos.
Kun muutos perustellaan sen tekijöille, ihmiset haluavat saada vastauksen seuraaviin kysymyksiin:
1. Onko muutos teknisesti mahdollista toteuttaa? Tekniikka ei ole vain tekniikkaa. Esteitä voi löytyä logistiikan, juridiikan tai vaikka arkkitehtuurin alueelta.
2. Onko muutos taloudellisesti mielekäs? Monesti muutossuunnittelussa huomio kiinnittyy välittömiin kustannusvaikutuksiin – menoihin ja säästöihin – mutta kumulatiiviset tai haaravaikutukset jäävät huomiotta.
3. Onko muutos tekijöilleen ja/tai sen kohteelle sosiaalisesti palkitseva? Jos muutos tuntuu tekijästä nöyryyttävältä, on vaikeaa saada häntä tekemään parhaansa. Jos muutos heikentää asiakkaan
suhdetta organisaatioon, muutos voi olla jopa kohtalokas.
4. Onko muutos yhteiskunnallisesti arvostettava, arvokas? Tämä ulottuvuus on jäänyt muutospohdinnoissa vähemmälle arvioinnille, vaikka se itse asiassa on organisaation tulevaisuuden kannalta tavattoman tärkeä. Muistamme vielä hyvin, miten Marimekon oli pakko luopua Grünstein-omistuksestaan, koska sen asiakkaat eivät halunneet kannattaa turkisteollisuutta.
[ lisää kommentti ] ( 3 views )
Kuulin ravintoasiantuntijalta, että työikäisten suomalaisten kunto kestää vain kuuden tunnin työpäivän. Kaikki sen jälkeen tehtävät hommat ovat keholle ylitöitä. Ei ihme, että emme jaksa töissä. Näissä oloissa on älytöntä puhua työurien pidentämisestä, kun emme selviä nykyisestäkään rasituksesta.
Miten tässä on käynyt näin? Millä tavalla elämme väärin, niin että rääkkäämme kehoamme alikuntoon? Vääränlainen ruokailu? Liian vähäinen liikunta? Kehnot yöunet?
Mitä tehdä, jotta edes normaali työaika on meille mahdollinen? Johtamisella ei voi puuttua ihmisten vapaa-aikaan, mutta työajan tervehdyttäminen on mahdollista. Seuraavassa joitakin tutkitusti ja koetellusti hyväksi havaittuja tapoja:
* viime vuonna toimintansa lopettaneessa NiceFactoryssa oli kuulemma päivittäinen tunnin liikuntavelvoite – työaikana. Ajan saattoi käyttää sisällä tai ulkona. Firmalla oli oma liikuntatila, jonne saattoi pistäytyä, jos esim. ulkona satoi. Tuloksena oli normaalia vähemmän sairauspoissaoloja ja bonuksena vielä työviihtyvyyttä.
* Pekkaniska Oy maksaa silkkaa rahaa, kun väki lenkkeilee ja kuntoilee niin, että pystyy vetämään leukaa.Ihmisiä kannustetaan porukkaliikuntaan myös keskellä päivää, ruokatunnilla. Vuoden savuttomuudesta saa 1000 €.
* huippuvalmentajat Jim Loehr ja Tony Schwartz kohentavat jaksamista 1,5h-säännöllä:
- ihmisten sisäinen sykli on 1,5h mittainen = 1,5h yhtä tekemistä keskittyneesti.
- tehokas kokous ei saa kestää 1,5h pitempään. Aika sen jälkeen menee henkisesti harakoille, ellei 1,5h:n
kohdalla ole ainakin tauko. Levähdystä, ei piikissä olevien puhelujen soittamista, varten.
- yhtä työtä jaksaa tehdä täysillä max. 1,5h – sen jälkeen pitäisi pitää edes rauhallisen vesilasin mittainen huili.
Fyysinen työssä jaksaminen on kiinteässä liitossa työssäviihtymiseen, yleiseen työhyvinvointiin. Edellä kuvatut esimerkit edellyttävät konkreettista johtamista, työajan ja töiden organisointia. Se saattaa vaatia taloudellisia panostuksiakin.
Jos lasket vuoden sairauspoissaolopäivät x henkilöiden päiväpalkka sivukuluineen, saat tulokseksi menetetyn työpanoksen euroina. Oletukseni on, että sillä rahalla voisitte ostaa aika paljon jaksamista vahvistavia ratkaisuja.
[ lisää kommentti ] ( 3 views )
Kuinka monta meiliä saat per päivä? Kuinka monta niistä avaat? Kuinka moneen vastaat? Kuinka paljon sinulta kuluu aikaa meilisavottaan?
Jotta meilailu on edes hieman nykyistä tolkullisempaa, ehdotan seuraavia sääntöjä sisäiseen viestintään. Eli tässä vapaasti jaettavaksi eteenpäin – ja/tai pistäkää paremmaksi:
Aihe:
- meilin otsikossa pitää lukea asian teema, jota meili käsittelee. Esim. ”Tiimin kokouksen muistio”
- jos meilin sisältö liittyy johonkin isompaan kokonaisuuteen, sen nimi kannattaa kirjoittaa otsikkoon ensin. Esim. ”TIIMIN KOKOUS: kommenttini muistioon”
- jos meilissä käsitellään useampia asioita, ne on hyvä ilmaista otsikossa. Esim. 1) Tiimin kokouksen muistio, 2) kesän loma-ajat
- suositus: tee jokaiselle asialle oma meilinsä. Silloin vastaanottajan on helpompaa arkistoida ne omiin postilaatikoihin.
Teksti:
- kirjoita LYHYESTI, mutta kokonaisia lauseita.
- jos asiaa on enemmän, jaa teksti kappaleisiin välilyönnein. Esim. niin kuin tämä teksti.
- jos tekstissä käsitellään useampia asioita, käytä niissä samoja otsikoita kuin Aihe-kohdassa.
Toimenpiteet:
- jos haluat, että vastaaja reagoi meiliisi toivomallasi tavalla, kerro, mitä haluat hänen tekevän. Ole suora, selkeä ja kohtuullinen odotuksissasi.
- kirjoita toimenpideodotuksesi erikseen, niin että meilin vastaanottajan ei tarvitse hakea niitä yleisvuodatuksesi seasta.
Aikataulu:
- jos sinulle on todella tärkeää, että vastaanottaja vastaa nopeasti, laita tästä maininta jo meilin alkuun. Muista kuitenkin, että ”kiire”-sana kokee nopeasti saman kohtalon kuin Pekka ”Pekka ja susi”-sadussa, jos käytät sitä turhan päiten.
Irti CC-taudista:
- joillakin/ joissakin organisaatioissa on tapana, että kaikki mahdolliset viestit välitetään tiedoksi kaikkialle. Pliis, mieti tarkoin, ketkä oikeasti tarvitsevat ko. viestiä ja/tai viestiketjua. Näin kunnioitat työkumppaneittesi ajankäyttöä ja hermoja.
Millaisia netikettisääntöjä teillä on? Blogin Kommentti-osasto odottaa ideoitasi!
[ 2 comments ] ( 43 views )
Vaivaannumme pahan kerran, jos luottosiivooja ei olekaan tyhjentänyt roskiksia tai luutunnut rapajälkiä naulakon luota. Joskus voi käydä niin hullusti, että hän on flunssassa, makaa petissä eikä sijaista löydy!
Hyväkään siivooja ei pysty puhdistamaan työpaikkaa henkisistä roskista: ”AINA täällä on tällaista ..”, ”MINÄ en kyllä ..”, ”Jos johto KERRANKIN ymmärtäisi, että ..”. Letkautukset, kitkerät marinat ja uhrivoivottelut leviävät työyhteisöön kuin pöly – kaikkialle, eikä sitä pääse karkuun.
Monilla työpaikoilla eletään parhaillaan kehityskeskustelujen aikaa. Mitäpä jos sen yhdeksi teemaksi nostaisit itse kunkin siivousosuuden työilmapiirin raikastamiseksi? Vaikka perusfiilis olisi hyvä, aina on tilaa uusille, innostaville tuulahduksille.
Tiimikoutsikoulutuksessa Hollannissa kokosimme monikansallisesti fläpeille ”toxic ingredients”, asioita, jotka myrkyttävät työyhteisöä. Samanlaisia asioita kertyi papereille, eri puolilla maailmaa koettuina. Pahimpina pidimme pikku ilkeyksiä, koska niihin tuntui olevan vaikeata puuttua. Jos niistä huomauttaa, palaute on monesti: ”hei, se oli huumoria!”, ”älä ole nipo.” tms.
Kyse on kuitenkin samanlaisesta ilmiöstä kuin täyttyvistä roskiksista ja rapavellisistä lattioista – nyt henkisellä tavalla.
Hyvänä esimiehenä tuskin koet arvosi horjuvan, jos kokoat porukkasi yhdessä laittamaan paikat kuntoon, jos siivoojanne ei pääse töihin? Millainen ”siisteyssopimus” teillä on henkisten roskien tuottamisen ja siistimisen osalta?
Oletko ympäristösi huoltaja myös raikkaan työilmapiirin johtajana?
[ 2 comments ] ( 28 views )
Olen aika ajoin lukenut allaolevan tekstin. Sillä olen muistuttanut itseäni siitä, mikä minulle sittenkin on tärkeää. Ja samalla vaikeaa: valita Hyvä, vaikka kuinka harmittaisi, masentaisi tai turhauttaisi:
Ihmiset ovat usein kohtuuttomia, epäloogisia ja itsekeskeisiä;
.. . anna heille joka tapauksessa anteeksi.
Jos olet ystävällinen, muut voivat syyttää sinua itsekkyydestä ja piiloisista motiiveista;
… olen kuitenkin ystävällinen.
Jos olet rehellinen ja suora, ihmiset voivat huijata sinua;
… ole silti rehellinen ja suora, kaikissa oloissa.
Joku voi tuhota yhdessä yössä sen, mitä sinä olet rakentanut vuosia;
… jatka sittenkin rakentamista.
Ihmiset monesti unohtavat hyvän, jota olet tehnyt;
… jatka hyvän tekemistä, joka tapauksessa.
Vaikka annat parhaan itsestäsi maailmalle, voi olla, että se ei koskaan riitä;
… anna edelleen kaikkesi, anyway.
Teksti on ote Kent M. Keithin Anyway-runosta. Teos on kokonaisuudessaan nähtävillä mm. Äiti Teresan keskuksessa Kolkatassa, Intiassa.
[ lisää kommentti ] ( 3 views )
Calendar
