Se tiedetään jo, että emme nouse pinnalle samanlaiseen maailmaan kuin mistä sukelsimme. Näin käy myös siksi, että jatkossa ostaminen kohdistuu yhä enemmän terveys- ja erilaisiin hyvinvointipalveluihin, sekä koulutuksen ja muun sivistyksen kulutukseen: human capitalin lisäämiseen. Näin toimivat erityisesti naiset.
Naiset tekevät jo nyt suurimman osan maailman ostopäätöksistä. Naisten vallassa on noin 12 triljoonaa USD:ta maailman 18,4 triljoonan USD:n kulutuskaupoista. Luvussa tuskin on vielä esim. se, miten nainen vaikuttaa perheen autonvalintaan, sillä kauppakirjan allekirjoittaa vielä useammin mies kuin nainen. Silti naisen ääni on kuulunut, kun on mietitty, mihin kaikkeen autoa perheessä tarvitaan. Väri on monesti myös naisen valinta.
Naisten taloudellinen valta kasvaa yhä näkyvämmäksi. Vaikka suurimmassa osassa maailmaa naisten asema ei ole kuttua kummempi, on jo alueita – erityisesti suurkaupungit – joissa nuoret naiset ansaitsevat paremmin kuin samanikäiset miehet. Kyllä, on vielä poikkeuksellista. Trendi on kuitenkin selvä: kun työuransa tehnyt (alipalkattu) nainen jää eläkkeelle, yhä useammin hänen seuraajakseen rekrytoidaan nuori ammattilainen, nainen. Tämän euro on yhä useammin 100 senttiä ja palkkakehitys kuin miespuolisella kollegalla.
Kun edellä kerrotut ilmiöt niputetaan yhteen, yksi talouden osatekijä tulee entistä ratkaisevammaksi. Naisilla on rahaa (jatkossa entistä enemmän) ja naiset ostavat.
Mikä ratkaisee ostopaikan ja tuotevalinnan? Palvelu.
Oletko koskaan kuullut naisesta, joka menisi toista kertaa kodinkoneliikkeeseen, jossa hänelle ensimmäisellä kerralla esiteltiin viime vuoden tv-malli? Onneksi yhä useampi nainen on tunnistanut valtansa: lompakkonsa voiman.
Muuten, oletko koskaan kuullut miehestä, jolle olisi tehty samoin? En minäkään.
[ lisää kommentti ] ( 7 views )
Totuus, kauneus, hyvyys ja pyhyys ovat kaikkien arvojen äitejä. Kukaan ei kiistä niiden oleellisuutta mielekkään elämän perustana. Miten ne toteutuvat johtamisessa? Voisiko se olla esimerkiksi näin:
TOTUUS: ole rehellinen – jep, ei kaipaa selittämistä. Ole myös totuudellinen, eli anna itsesi näkyä Ihmisenä muille. Älä esitä johtajaa, ole se, ja kanna vastuu, eli toimi niin kuin sinunnäköiseesi johtajuuteen kuuluu.
KAUNEUS: jo Kreikan oppineet sanoivat aikoinaan, että hyvän johtopäätöksen tunnistaa siitä, että se on esteettisesti ehyt. Harkitse ajatuksesi kirkkaiksi, loogisiksi ja vastapuolenkin näkökulmat huomioiviksi, kerro ne vasta tämän jälkeen.
HYVYYS: johtamisessa ei tarkoita nössöilyä. Johtamisen hyvyys on ilmiselvää ammattitaitoa, arvostavaa asennetta, ja luottamusta siihen, että Elämä myös antaa eikä vain vaadi ja ota.
PYHYYS: pyhiä asioita, joita ei voi seurauksitta tyrkkiä tai ohittaa, taitaa nykyisessä työelämässä olla hupenevassa määrin. Kuitenkin, johtajan on tehtävä näkyväksi, mitä hän itse arvottaa niin paljon, että ei hevin raiskaa tai hylkää tätä.
Esimerkiksi työyhteisössä, jossa sallitaan monenlaisia mielipiteitä, on tärkeää, että on pelisäännöt sille, miten erimielisyys ilmaistaan toinen toistaan loukkaamatta. Mielipiteen pyhyyden kuittaavan johtajan on oltava Esimerkki, pelisäännön tarkka soveltaja – he/she walks the talk – jotta ihmiset rohkaistuvat aidoiksi.
[ 3 comments ] ( 52 views )
Äskeinen matka Hong Kongiin sai taas kerran muistamaan, että ihminen on viime kädessä yksi eläinlaji monien joukossa. Hieman kokonaiskehittyneempi kuin koira, joiltakin osin kehnompi kuin esimerkiksi norsu.
Mistä moinen tuumailu? Kun katselin Hongin Kongin arkkitehtuuria suhteessa kaupungin maantieteelliseen ympäristöön, vedin henkeä: kumpi on tärkeämpää, 1) se että mahdumme, vai 2) se että meillä on luonnollinen suhde maahan, veteen, ilmaan ja taivasnäkymään?
Tätä ovat tainneet Hong Kongin päättäjätkin pähkäillä. Ja päätyneet siihen, että mahtuminen on tärkeämpää – siis rakentakaamme pilvenpiirtäjiä toinen toisensa viereen, toinen toistaan korkeampia.
Talletin muistiini monta huikean kaunista näkymää, rakennustaidon mestarinäytettä. Samalla muistin, miten hyvältä tuntuu tepsutella takapihaltamme avautuvalla Hietarannan rantakaistalla, joka jatkuu Seurasaaren kautta Munkkiniemeen, siitä Karhusaareen, Lehtisaareen ..
Matkani ajalle sattui kiinalaisten yleisvaltiollinen lomaviikko. Hong Kongissa oli itse asiassa aika väljää, illalla jopa tyhjää. Kaikki kynnellekyenneet olivat lähteneet pois – suhteellistamaan elämänsä mittasuhteita.
Sama koskee ihmissuhteita. Me voimme tehdä niistä arkkitehtonista taidetta yrittämällä ajallisesti tehostaa ja monin muin tavoin modifioida niitä. Tämä toimii, kun päätämme sopeutua. Ratkaisu on kuitenkin tekninen, ei ihmisen sisimmän toivomus. Kestämme näitä superolosuhteita jonkin aikaa. Sen jälkeen, ellei väliin tule henkistä luonnonläheisyyttä, sisäinen ja ulkoinen olemuksemme erkaantuvat toisistaan.
Onnellisuus, sen myötä myös tuloksellisuus, tarvitsee ehyen ihmisen.
Johtaja, voit saada porukkasi kanssa paljon aikaan. Johtamisen malleja ja toimintatapoja on lukuisia. Jotkut muistuttavat filosofialtaan Hong Kongin kilometrien mittaista pilvenpiirtäjärintamaa.
OK, jos tällainen on mielestäsi ainoa mahdollisuus teillä. Muista kuitenkin silloin organisoida työaika ja muut olosuhteet siten, että työkumppanisi voivat riittävän usein toteuttaa ihmislajin ydinolemusta: olla osa maata, vettä ja ilmaa. Vain niiden ravitsemana me voimme nähdä myös taivaan ja kokea, miten kuulumme yhteen kaiken elävän kanssa.
[ 1 kommentti ] ( 57 views )
hei,
olen parhaillaan Hong Kongissa oppimassa uutta johtamisesta ja organisaatiokonsultoinnista. Todella mielenkiintoista! Ginger Lapid-Bogda, opettajamme, avaa oman tietoarsenaalinsa upealla tavalla kayttoomme. Katsotaan, saammeko hanet ensi syksylla Suomeen :-)
Blogistelua siis lisaa viikon kuluttua.
[ lisää kommentti ] ( 12 views )
Kuulen heti kaksi vastausta: ”Voi, se on luottamuksen tae.” ”Ei voi, sillä maailmassa pärjää vain, jos hyödyntää totuutta taitavasti.” Kummatkin näkemykset lienevät oikein, mutta eivät toteudu yhtä aikaa: yhtä aikaa ei voi olla sekä läpeensä suora että taktikko.
Kysymys alkoi pyöriä mielessäni viime torstaina GAIA Networkin verkostoforumissa. Yleisteemana oli rohkeus. Kuulimme viisaita ajatuksia Eira Palin-Lehtiseltä, Päivikki Palosaarelta, Marianne Heikkilältä ja Veikkauksen Risto Niemiseltä.
”Vilpittömyyspuheenvuoron” piti lasitaiteilija Renata Jakowleff, GAIAn Vuoden taiteilija. Hän kertoi, miten hän suostuttelee hehkuvan lasimassan mieleiseensä muotoon. Joitakin teoksia hän voi toteuttaa itse, mutta useimmiten lasinpuhaltaja tekee hänen luovuutensa todeksi.
Miten tärkeää Jakowleffille onkaan kirkastaa oma idea niin puhtaaksi, että lasinpuhaltaja löytää siitä halutun muodon, teoksen sielun. Miten oleellista onkaan, että taiteilija itse on vilpittömän intohimoinen halussaan luoda merkityksellisyyttä – ja samalla vilpittömän arvostava tärkeintä työkumppaniaan, lasinpuhaltajaa kohtaan, jotta hänen mielikuvansa muuttuu materiaksi.
Oletan, että Renata Jakowleff vastaisi otsikon kysymykseen ensimmäisen vaihtoehdon mukaan. Osa johtajista toimii lasitaiteilijan tapaan, osalle kakkosvastaus on tutumpi periaate.
Miten sinä vastaat? Miten sinä luot suhteet menestyksesi takaajiin, työkumppaneihisi?
[ 4 comments ] ( 79 views )
Calendar
