http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php Copyright 2010, Kristiina Harju Kristiina Harju finnish SPHPBLOG 0.5.1 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100620-150642
Toivottavasti Askolan valinta kannustaa uudistumiseen myös monia organisaatio-kirkollisveron maksajia. Tuoreen piispan runo siivittäköön meitä nauttimaan suvesta ja sen jälkeen uusin puhdein uskaltamaan tehdä asioita, jotka ovat odottaneet Hetkeään.

Mitä elämässäsi olisi toisin?

Mitä elämässäsi olisi toisin
ystäväni
jos ottaisit todesta sen
mitä tunnet
uskaltaisit muistaa sen
minkä kumminkin tiedät
katselisit sitä
minkä jo melkein näet
pukisit arkesi käytännöiksi sen
mitä unelmana itsessäsi elätät

Mitä elämässäsi tapahtuisi
ystäväni
jos astelisit mielesi kellariin
löytäisit hillopurkkeja hyllyttäin
hyvässä järjestyksessä, hyvin säilöttyinä
vuosiluvut yhä luettavissa
katselisit, koskettaisit
purkkeja varovaisesti

suolaantuneita kyyneleitä
kolmen litranpurkin verran
niin, se oli silloin…

puolen litran purkeissa
kuorimatta jääneitä kysymyksiä
juuri sinä vuonna sato oli hyvä…

unelmien purkki
päältä jo homettunut
-käyttämättä kokonaan

pienten mielihalujen purkeissa
sisältö kuivettunut
- vedessä liottamalla
ehkä tuoksun vielä tavoittaisi

kauimmassa kellarin nurkassa
kököttämässä suurin purkki
kansi paineesta kuprullaan
kovettunutta vihaa, käristettyjä kirouksia

huokaisisit hiljaisesti
todella siis kaikki
sekin purkki, ja tuo

ja sitten tulisi halu
halu siivota kellari
avata purkit, kuurata hyllyt
antaa tuulen täyttää tila…

Mitä elämässäsi muuttuisi
ystäväni
jos alkaisit olla
kokonaisena totta
vähitellen oppisit
huomaamaan mitä tarvitset
ja pyytäisit sitä
vihdoinkin söisit elämäsi päivät
säästämättä, säilömättä
kaikki tuoreeltaan
tuoksuvin ja vuotavin vesin.

Hyvää kesää toivottaen,
Kristiina Harju

PS. Blogi tupsahtelee epäsäännöllisesti sydänkesällä, säännöllisesti uudestaan elokuussa.

]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100620-150642 Kristiina Harju Sun, 20 Jun 2010 12:06:42 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=06&entry=entry100620-150642 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100612-184648
Sananselitystä, eli sovelluksia johtamisajatteluun:

Rakkaus:
Jos olet kokenut oman lapsen syntymisen ihmeen, tiedät, mistä rakkaudessa, psykologisessa mielessä, on kyse. Se on sitä, että hyväksyy ihmisen sellaisenaan, kaikkinensa ja haluaa auttaa häntä kehittymään, onnistumaan jne. Rakkaus on ennen kaikkea asenne.

Arvostus:
Me kaikki tarvitsemme toisiltamme sellaista huomiota, joka auttaa kokemaan itsemme merkityksellisiksi – että olemassaolomme ei ole turha. Tärkeää on, että huomio tulee oikealta suunnalta, esimerkiksi esimieheltä. Arvostuksen osoittaminen on huomioonottamista ja antautumista aitoon vuorovaikutukseen. Arvostus on tapa olla läsnä.

Turvallisuus/huolenpito:
Aikuiselle turvallisuus/huolenpito tarkoittaa mm. sitä, että hän voi luottaa tulevaisuuteensa. Että elämä ei ole epävarmaa. Että voi rakentaa ratkaisujaan sen varaan, että työtä riittää jne. Turvallisuuden tuottaminen on tekemistä, ei ainoastaan sanoja = lupaamista.
Perustarpeet ovat haasteellisia arkijohtamiselle. Turvallisuuden tuottaminen lienee kaikkein vaikeinta näinä vaihtelevina aikoina. Koska kukaan ei voi olla ihmisyyttään enempää, on hyvä muistaa, että samat perustarpeet koskevat myös esimiestä/johtajaa. Tee siis se, mihin pystyt, ja tunnusta – edes itsellesi – missä vielä on kehittymisen varaa.

Rakkaudellista, arvostavaa ja turvallista viikkoa toivottaen,
Kristiina

PS. Jos haluat kehittyä yllä olevissa ja monissa muissakin johtamisen taidoissa, tule yhteistyöhön Ginger Lapid-Bogdan kanssa syyskuussa
]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100612-184648 Kristiina Harju Sat, 12 Jun 2010 15:46:48 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=06&entry=entry100612-184648 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100606-152250
Mielenkiintoiseksi kirjan tekee tällä kertaa – kiehtovan venäläisaatelistokulttuurin kuvauksen rinnalla – monet nykyaikaiset ajatukset elämästä. Vai lievätkö klassikkoja, ikiaikaisia viisauksia. Nyt en tarkoita teoksen hengellisiä pohdintoja, vaan arkeen sovellettavia oivalluksia.

Keveämmästä päästä: kreivi Vronski, Anna Kareninan rakastettu, pitää huolta painostaan alakarppaamalla! Hän kiertää leivän ja sokerin syömisen. Kuvauksen mukaan hänellä onkin aito sixpack.

Toinen aristokraatti, Konstantin Levin, havaitsee, miten nautinnollista on niittää heinää. Mikäs sen parempaa liikuntaa istumatyöläiselle – liikeradat melkein kuin golfista.

Vaikka teoksen pääteema on rakkaus, monen henkilön kautta siinä kuvataan, ohimennen, erilaisia johtamisnäkemyksiä, erilaisia tapoja suhtautua alaisiin (alamaisina versus vertaisina) ja johtajuuteen (komentajana versus kumppanina).

En paljasta enempää, suosittelen kirjastoreissua kesäloman sadepäivien varalle.

Minkä romaanin sinä suosittelet, että minä luen heinäkuussa? Jos kirja samalla rikastaa johtamisymmärrystäni, sen parempi!

Kyllä, fanitan (myös) sanataidetta. Pidän Hyvien Kirjojen ja Kirjailijoiden luetteloa. Siihen arkistoin kaikki mielenkiintoiset teosvihjeet. Kun toiseksi viimeinen lainastokirja on meneillään, tutkin listaani, valitsen seuraavan lukuhuipun ja sitten eikun helmettiin.

]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100606-152250 Kristiina Harju Sun, 06 Jun 2010 12:22:50 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=06&entry=entry100606-152250 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100530-111234
Kun tenavana näin esityksen, en ymmärtänyt, mikä kiire klowni-Ismo Kalliolla oli sirkuksesta pois: vauhtihan on kivaa!

Yrityksemme kotisivuston hakukoneraportit ovat tämän kevään kertoneet, että sivuiltamme on eniten haettu retriittejä, hiljentymis-rauhoittumisviikonloppuja: luovaa lepoa. Sisäistä virkistymistä ilman kirkollista viitekehystä. Ihmiset haluavat edes hetkeksi Sirkuksesta eroon.

Tasapainoinen elämä jakaantuu neljään aikaan: 1) työ, 2) lepo, 3) ihmissuhteet, 4) oma aika. Erityisesti oma aika tuntuu huvenneen. Mihin? Miksi?

Jospa aloittaisit tämän viikon vastaamalla itsellesi seuraaviin kysymyksiin:

1. Kuinka paljon omaa aikaa – sellaista, jonka käytöstä vain minä päätän – tarvitsen, jotta voin hyvin?
2. Millaista minun oma aikani parhaimmillaan on?
3. Millainen viikkokalenterini silloin on, kun kaikki neljä ajankäytön muotoa ovat tasapainossa? Ole
konkreettinen vastauksessasi, tee niille tuntijako!
4. Milloin alan toteuttaa hyvinvoinnin kalenteriani?

Pliis, älä siirrä vastaamista yhdelläkään ”sitku”-verukkeella (sitku olen tehnyt Tämän, sitku olen lomalla, sitku ..). Toimi NYT.

]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100530-111234 Kristiina Harju Sun, 30 May 2010 08:12:34 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=05&entry=entry100530-111234 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100523-164303
Douglas K. Silsbee kuvaa kirjassaan ”The Mindful Coach” seitsemän roolia hyvälle koutsille. Koska valmentava johtaminen on sparrausta parhaimmillaan, roolit sopivat esimiestyöhönkin.

* MASTER, kokonaisvastuun kantaja: työkumppanit voivat luottaa, että sinun hartiasi kestävät.

* PARTNER, kanssakulkija: hän, jolla on empatiaa, kun sitä tarvitaan.

* INVESTIGATOR, tutkija: systemaattinen, tiedon hakija ja tuottaja.

* REFLECTOR, yhdessäpohdiskelija: luova tuumaaja, joka ei ensimmäiseksi tarjoa ”tämä-on-ennenkin-toiminut” –ratkaisua.

* TEACHER, opettaja: sinulla johtaja on velvollisuus myös kehittää työkumppaneitasi, jotta heillä entistä paremmin menisi.

* GUIDE, opas: Näytä suunta, kulje mukana.

* CONTRACTOR, sopija: Kun tavoite ja/tai ratkaisu selkiää, johtaja sopii 1) mitä työkumppani tekee, ja 2) miten hän itse toimii, jotta lopputulos olisi paras mahdollinen.

Roolien painotukset vaihtelevat, mutta kaikkia tarvitaan. Ja toisin päin: jos huomaat, että johtajuutesi on vain parin kolmen roolin varassa, pohdi, miten voit laventaa osaamiskirjoasi.

PS.
Yksi rooli Silsbeeltä on unohtunut:
* CHALLENGER, haastaja, tsemppaaja: hän joka uskoo ja kannustaa toista onnistumaan.
]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100523-164303 Kristiina Harju Sun, 23 May 2010 13:43:03 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=05&entry=entry100523-164303 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100516-110855
Teesit toivottavasti helpottavat, jos/kun koet olevasi keskellä huimaa härdelliä ja sinun pitäisi kehittää rakentavia ratkaisuja kohti tolkullista tulevaisuutta.

- ILMIÖT EIVÄT SELLAISENAAN OLE "HYVIÄ" TAI "PAHOJA", NE VAIN OVAT. Mitä pitempään niitä tutkitaan arvottamatta, sitä avarammin niiden osatekijät voi nähdä.

- ASIAT OVAT HARVOIN SELLAISIA, MILTÄ NE ENSI KATSOMALLA NÄYTTÄVÄT. Ennen kuin niitä voi ymmärtää, niiden osatekijät ja toimintatavat on tunnettava.

* Katso muurahaispesää. Pinnalla kuhisee, samannäköisesti joka pesässä. Sen perusteella muurahaiset näyttävät vikkeliltä, toisiinsa törmääviltä tolloilta, jotka siirtävät kuusenneulasia ja muita pikku kappaleita sinne sun tänne.

Kun sitten kurkistat pesän sisuksiin, sieltä löytyy käytäviä ja koloja, joissa muurahaiset elävät organisoidusti, aivan erilaista elämää kuin pesän ulkopuolelta voisi päätellä. Pinnalla hääräilevä tollo osoittautuukin mm. taitavaksi rakennusmestariksi, ja puuhailun tuloksena syntyy luonnon tasapainolle tärkeitä asioita.

- ENNEN KUIN ASIAT SUJUVAT PAREMMIN, NIIDEN ON EHKÄ MENTÄVÄ HUONOMMIN. Moni todellinen kehitys käynnistyy siten, että muutoksen ensi askelet vaikuttavat suuntautuvan taaksepäin. Kun muutos on saatu kunnolla käyntiin, askelet eteenpäin ovat pitkiä ja ripeitä.

* Joskus sairauden hoito on tuskallisempaa kuin itse sairaus hoidon aloitushetkellä, mutta tuskin moni kieltäytyy leikkauksesta siksi, että leikkaushaavaa särkee jonkin aikaa.

- KUN TAPAHTUU JOTAIN SUUNNITELTUA JA ENNUSTETTAVAA, LIEVEILMIÖNÄ TAPAHTUU MYÖS JOTAIN ODOTTAMATONTA. Odottamattomat asiat saattavat olla jopa suurempia kuin suunnitellut muutokset.

* Eräs tuttu laihdutti vajaassa vuodessa 35 kiloa. Häntä pidettiin työnsankarina. Hoikka kausi kesti toisen vajaan vuoden ja sitten hän lihoi takaisin, aiemman ylikin. Miksi? ”En kestänyt ihmisten jatkuvaa taivastelua muodonmuutoksestani. En halunnut, että minua tuijotettiin kuin luonnonoikkua”, oli hänen vastauksensa.

- SYY JA SEURAUS OVAT MONESTI TOISIAAN RUOKKIVASSA KEHÄYHTEYDESSÄ. Kun tapahtuu A, siitä seuraa B, joka vaikuttaa C:hen, joka puolestaan muuttaa A:ta, joka… Syy ja seuraus ovat kahdensuuntaisessa vuorovaikutuksessa toisiinsa.

* Purjehduksessa on löydettävä tasapaino tuulen suunnan ja voimakkuuden sekä purjeiden kulman kesken. Jos purjeet ovat liian löysällä, purjeet alkavat lepattaa eikä tuuli saa niihin tarttumapintaa, matkanteko hidastuu. Jos purjeet ovat liian tiukalla, tuuli ohittaa purjeen sen pintaa koskettamatta, taas vauhti hidastuu.

Kun tuuli ja purjeet ovat keskenään sopivassa kulmassa, veneen oma massa lähtee myös liikkeelle ja omalta osaltaan edistää etenemistä.

Opetus:
älä anna periksi, vaikka välillä tuntuu, ettet tiedä, mistä ”nurkasta” tänään aloittaisit!
]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100516-110855 Kristiina Harju Sun, 16 May 2010 08:08:55 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=05&entry=entry100516-110855 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100509-120402
Häpeä on yksi hankalimpia tunteita. Siitä ei ole suoraa ulospääsytietä. On tullut tehtyä virhe, epäonnistuttua tai pahimmillaan aiheutettua toiselle/toisille ahdistusta. Siinä olet, selitykset saavat vain vastapuolen kiihtymään: ”etkö edes ymmärrä tekosi luonnetta ja seurauksia!?”

Työnohjaaja Leena Hattunen puhuu eräässä kirjoituksessaan Hyvästä häpeästä. ”Häpeän tunnistaminen tai tunnustaminen ei sinänsä ole uhka ihmisen olemassaololle. Ongelmia syntyy vasta, kun häpeän tunteen yrittää torjua, piilottaa tai jopa kieltää. Vaikka häpeä tuntuu epämiellyttävältä, sen tehtävänä on suojata ja rakentaa inhimillisyyttä. Hyvä häpeä suojaa ihmisiä moraalisesti.”

Eli hyvä, että joskus hävettää. Siitä on hyötyä itselle ja muille.

”Superihmisiä?”-kirjassa häpeä/syyllisyys-sana siis vilahtelee, mutta (kirjan perusteeman vuoksi?) siihen ei liiemmin syvennytä. Ymmärrän, julkinen omien syyllisyystunteiden käsittely ei innosta – mieluummin hävettää. Kuitenkin, miten vapauttavaa olisi monelle, varsinkin nuorelle johtajalle, huomata, että konkaripomotkin kamppailevat aika ajoin itsesyytöksissä.

Me kaikki tiedämme, että ilman epäonnistumisia, harmintuottamisia tai ohareita, harva Iso tavoite on toteutunut. Elämää ei ole luotu helpoksi, mutta parhaimmillaan se on mielenkiintoista – johtajallekin.

Robert Turgot, Ranskassa 1700-luvun lopulla vaikuttanut talousmies on kuulemma sanonut: ”En ihaile Kolumbusta sen vuoksi, että hän löysi uuden maanosan, vaan siksi, että hän lähti etsimään, koska uskoi löytävänsä.”


]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100509-120402 Kristiina Harju Sun, 09 May 2010 09:04:02 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=05&entry=entry100509-120402 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100502-105155
Nyt kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, organisaatioissa pitäisi olla meneillään hillitön työkansanperinteen keruu. Jokaisella itseään kunnioittavalla työpaikalla pitäisi olla oma lönnrotinsa, joka haastattelee eläköityvät, eli kokoaa heidän tieto-taitonsa talon tietojärjestelmiin.

Vai pitäisikö? Pitäisikö käyttöpäivänsä ohittanut osaaminen vain hyvästellä pullakahveilla ja siirtyä vikkelästi tähyilemään tulevaisuuden haasteita?

Työelämä on 1990-luvun puolivälin jälkeen muuttunut sellaista tahtia, että on vaikeaa määritellä, mitä ”entistä” tieto-taitoa vielä oikeasti tarvitaan. Toisaalta, yksi sivistyksen – myös työsivistyksen – mittari on, miten organisaatio ymmärtää omaa historiaansa. Silloinkin, kun nykyelämä muistuttaa enemmän jatkuvia yllätyksiä kuin ennakoitavaa etenemistä.

Millainen toimeksianto omalle organisaatio-lönnrotillenne? Mitä sellaista viisautta työuralta poistuvilla on, joka on tärkeää saada pysymään talossa? Seuraavanlaisia faktoja voisi olla hyvä ottaa talteen:

Teknisen kehityksen vaiheet ja niiden seuraamukset:
tämä lienee itsestään selvää insinöörityön tasolla, mutta miten paljon organisaation toimintaa ovatkaan muuttaneet toimistotekniset uudistukset: sähkökirjoituskone, ensimmäiset pc:t, läppärit jne. Puhumattakaan kopioinnin muutoksista ja niitä seuranneista erilaisista tavoista – ja paikoista! – tallentaa asiakirjoja.

Organisaatiomuutokset – fuusiot, muutot, uudelleenjärjestelyt:
vaikka joillakin on taipumus nähdä aina menneisyys nykyhetkeä parempana, saattaa olla, että eläköityvillä on suorasukaisempi tapa kertoa myös siitä, mikä matkan varrella on mennyt pieleen ja missä on onnistuttu.

Johtajien anti menestyksiin ja menetyksiin:
kaikissa organisaatioissa on ollut omat herlininsä ja walldeninsa. Heistä ei ehkä ole kirjoitettu lehdissä, mutta heidän vaikutuksensa ollut merkittävä organisaatiolle.

Muista vielä pyytää: Valokuvia! Tarinoita arjen sattumuksista! Terveisiä tulevaisuudenrakentajille!

]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100502-105155 Kristiina Harju Sun, 02 May 2010 07:51:55 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=05&entry=entry100502-105155 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100425-125016
Elisa piti ajatusta hyvänä. Sitten tuli hiljaisuus. Eräänä päivänä postilaatikko kolahti aivan erityisestä syystä: sain Elisalta kirjeen. Käsinkirjoitetun, kauniille paperille. Kirjeessä oli ehdotus, että emme meilaisi, vaan lähettäisimme oikeita kirjeitä.

Ensimmäistä kirjettä varten en vielä saanut hankituksi oikeaa kirjepaperia, mustekynä oli, mutta tekstiä tuotin vielä tikkukirjaimilla – niin kuin työmuistiinpanoni. Nyt on kirjepaperikin ja siihen kuuluvat kuoret.

Miten tärkeä Elisan ehdotus minulle olikaan! Joudun – pääsen – pysähtymään: keskittymään siihen, mitä oikeasti haluan kertoa ystävälleni. Käsin kirjoittaminen on solahdus toiseen maailmaan, lähemmäksi omaa itseä – varsinkin kaunokirjoituksen vaikutuksesta.

Mikä voi olla laadukkaampaa downshiftingia kuin ajatusten muotoilu, kirjain kirjaimelta, paperille, lähetettäväksi ystävälle.

Toisen ystävän, Tiinan, kanssa on yritetty saada aikaan illansuutapaamista. Paikkakin valittiin syksyllä: Töölönranta. Vaan kevääksi elämä on ehtinyt emmekä ole vielä istahtaneet sovitulle kuoharille. Syy tähän on ollut yhteyden molemmissa päissä. Mihin meillä on ollut niin kiire, että kaveruus on jäänyt kakkoseksi?

Miltä osin sinun olisi hyvä hiljentää menoa, jotta ehdit tehdä myös arkea tärkeämpiäkin asioita?

Elämä tuntuu välillä kutistuvan kännykän, tietokoneen ja ratin kanssa seurusteluksi. Hyviä välineitä kaikki, mutta tarvitsemme myös suoraa kosketusta luontoon, luontokappaleisiin – myös ihmisiin, ihmisyyteen.

Eino Leino puki aikanaan runoksi yllä olevan:

Rauha
Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou'ot muut.

Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100425-125016 Kristiina Harju Sun, 25 Apr 2010 09:50:16 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=04&entry=entry100425-125016 http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100423-072048
Valmennusohjelman auktorisointi mahdollistaa monia asioita Certified Progress Coach'n opiskelijoille. Tuntuu hyvältä olla onnistumisten mahdollistaja, tälläkin tavalla :-).]]> http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/index.php?entry=entry100423-072048 Kristiina Harju Fri, 23 Apr 2010 04:20:48 GMT http://www.fakta-fiktio.fi/faktablog/comments.php?y=10&m=04&entry=entry100423-072048